Tärähtänyt.

Minä olen tällä hetkellä jotenkin ihan pyörryksissä menneestä viikonlopusta. Viikonloppu piti sisällään niin mahtavia asioita, että tämä maanantain harmauskaan ei ole saanut minun hymyäni hyytymään.

Perjantain tapahtumat ansaitsevat oman tarinansa, joskus tämä tylsä elämäni osaa yllättää täydellisesti. Totesin miehelleni, että eikö ole mukavaa, kun minun kanssani ei ainakaan ole tylsää. Koko viikonloppu meni tässä samassa huumassa, hymyillen ja naureskellen.

Kuten olette huomanneet, kotonamme asuu oman elämänsä kokki, tiedän olen aika onnentyttö. Tämä kokki loihti lauantaina niin maukkaan alkuruoan, että pääruoalle ei jäänyt enää tilaa. Siksipä hypin riemusta sunnuntaiaamuna, kun aamupalaksi söimme pihviä, papuja ja ranskalaisia. Mieheni sai inspiraation kolmen tunnin kokkausohjelmamaratonin jälkeen ja pyöräytti täydellisimmät ranskalaiset koskaan. Hassua tässä on se, että normaalisti en edes pidä ranskalaisista.

Ostin myös vanhan, täydellisen ruskean täyspuisen sohvapöydän, joka päätyi kuitenkin varastoon odottamaan suurempaa olohuonetta. (Todella järkevää ostaa huonekaluja varastoon, eikö?) Pöytä on hieno, mutta tosiaan hivenen liian suuri tämän hetkiseen asuntoomme. Niin ja entinen sohvapöytä pitäisi ensin myydä pois. Viikonlopun aikana sain käsiteltyä kymmenittäin kuvia, tehtyä taulunpohjia valmiiksi ja katsoin myös pitkästä aikaa todella hyvän elokuvan – Koskemattomat. Ihana.

Opin viikonloppuna, että kun luotat itseesi, pystyt mihin vaan! Opin myös sen, että yksi arvokkaimmista luonteenpiirteistä on nöyryys. Kun pitää jalat maassa, ovet kyllä aukeavat edessäsi melkein itsestään. Työtä tämä kyllä vaatii ja periksiantamattomuutta. Opin myös kulttuurieroista ja ystävällisyydestä. Nyt tiedän, että jotain hyvää tässä maailmassa vielä on jäljellä.

Miksi tällaisia sumuisia kuvia vaikka elämä hymyilee? Nämä ovat parin viikon takaiselta kävelyltäni. Sävyt sekä tunnelma ovat näissä jollain tapaa upea ja sainkin näistä ammennettua inspiraation seuraaviin maalauksiini.

Eikö kuulosta mahtavalta viikonlopulta?! Sitä se myös oli. Hymyillen siis jatkamme viikkoa eteenpäin!

I am currently in some way quite dizzy from the past weekend. The weekend included so great things that I´m smiling even is so gray Monday.

Friday deserve own story, sometimes my boring life knows how to surprise me perfectly. My man also knows that with me, life is not boring.

As you know, at home I have “his own life chef”. I´m pretty lucky girl. ;) This chef made so good first course on Saturday that after it we were so full, that we just couldn´t eat any more. That´s why I was jumping for joy on a Sunday morning when we ate steak, green beans and self made fries for breakfast. My man got the inspiration for a three-hour cooking show marathon and made to us the best fries ever. Funny side of this story is that I don´t like fries. These were perfect ones.

I also bought an old, wooden coffee table, which  ended up in the store to wait for a larger living room. The table is fine, but really a little bit too large for our apartment. Oh, and a former coffee table should first sell out. I had time to process some photos, I also made couple canvas for new painting and I watched really good movie – Intouchables. Lovely.

I learned over the weekend that when you trust yourself, you will be able to do anything! I also learned that one of the most valuable features is the nature of humility. When you keep your feet on the ground, the doors will open in front of you by itself. Yes, this requires work and perseverance. I also learned the cultural differences and kindness. Now I know that something good in this world still remains.

Why should these misty images even when life smiles? In these photos tones and atmosphere are in some way so gorgeous and I got the inspiration of these to my following paintings.

My weekend was so amazing! So smile, this week will be also amazing!