31.3.2014

Matkahaaveita...


Näin keväällä, auringonvalon lisääntyessä minulla nousee matkakuume. Kesän ja syksyn osalta reissut ovat jo lyöty lukkoon, mutta silti haaveilen (toivottavasti) tulevista matkoistamme. Reissuiltani en niinkään hae rantalomakohteita, vaan enemmänkin haluan nähdä ja kokea kerralla mahdollisimman paljon... niin ja tietysti päästä kuvamaan. Olen siis enemmän kaupunkilomaturisti, kuin rantalomaturisti. Kesälomakohteelta tosin odotan näitä molempia, rantaa ja kaupunkia, talvella taas haluan mennä kaupunkeihin, joihin kesällä en "raaski" mennä, koska haluan kesäisin kohteelta kuitenkin varman auringon. Tästä Suomen kesästä kun aina ei tiedä.

Nuorempana kävin muutamassa kohteessa, jotka olivat rakennettu vain palvelemaan turisteja. Nykyään minua ei kiinnosta tällaiset kohteet ollenkaan. Niin ne asiat vain muuttuvat. Viime kesänä olimme Nizzassa ja kaupunki kyllä palveli täydellisesti tarkoituksiamme. En tunnusta itseäni enää auringonpalvojaksi, ehkä olen nykyään valveutuneempi (ja vanhempi ;)). Nizzassa kävimme yhden kerran rannalla "nauttimassa" auringosta, jaksoimme olla ehkä tunnin verran, sitten alkoi ahdistamaan. Ei ole minun juttuni enää.

Siksipä unelmakohteiden listasta puuttuukin nämä rantalomakohteet. En ole ikinä käynyt esimerkiksi Thaimaassa, enkä usko, että koskaan sinne lähden. En myöskään koe suurta hinkua lähteä Turkkiin tai Kreikkaan saati Bulgariaan. Mutta, näihin paikkoihin haluan vielä joskus matkustaa...

NEW YORK


Niin, suorastaan kliseinen New York. Olen käynyt nuorempana Amerikassa ja itseasiassa välilaskun teimme New Yorkiin. Lentokentällä olen siis jo käynyt, mutta sieltä matka jatkui Texasiin, tarkemmin Houstoniin. No, onhan siellä kaikki aivan toisenlaista, kuin täällä Suomessa. Kaikki on suuurempaa, ihmiset ehkä jopa teennäisen ihania. Sellaisen kuvan minä silloin siitä kaikesta sain, nyt tietysti näkisin asiat varmasti toisin. Texas on tunnettu alueena, jossa pyörremyrskyt riehuvat vuosittain aiheuttaen vahinkoa. Tällainen pyörremyrsky sivusi myös Houstonin. Silloin sain selityksen sille, miksi viemäriritilöiden aukoista mahtui baseball putoamaan. Vettä kun tuli, niin sitä myös tuli. Itseasiassa sitä tuli niin paljon, että parkkipaikka oli yksi suuri lätäkkö, kymmenen senttiä syvä sellainen. Palvelukulttuuri oli erinomaista, en esimerkiksi ollut tottunut siihen, että kassalla ostoksesi pakataan valmiiksi. Mutta New Yorkiin minä joskus haluan. Vähintään kahdeksi viikoksi. 

ISLANTI 









Tästä eksoottisesta kohteesta olen haaveillut kauan. Siis oikeasti k_a_u_a_n. Ystäväni kävi Islannissa jokunen kuukausi sitten, valokuvat nähtyäni matkakuumeeni kasvoi entisestään. Ystäväni vielä tietää taipumukseni intohimoiseen valokuvaukseen, joten hän osasi valita minulle oikeat sanat: "Noora, sä rakastuisit siihen paikkaan." Ehkäpä kevät tai myöhäinen kesä olisi oivallinen aika matkustaa tälle kauniin karulle saarelle.

LONTOO

Melkein hävettää myöntää, että en ole käynyt ikinä Lontoossa. Siis, kaikkihan ovat käyneet Lontoossa.... No en minä. Olen haaveillut Lontoosta 15-vuotiaasta saakka. Tein silloin maantiedon tunnille kattavan infon eri Euroopan kaupungeista ja Lontoo oli yksi niistä. NIin, maantietohan minulla oli 10, joten se kertoo jotain siitä, mistä tämä jatkuvati kytevä matkakuume oikein kumpuaa. Lontooseen haluaisin matkustaa ehdottomasti jouluna.

UUSI-SEELANTI


Tämä on ehkä eksoottisin kohde listallani. Minua ei houkuta pitkät lennot ja tähän saakka kohteemme ovatkin sijainneet kohtuullisen lentomatkan päässä. Uusi-Seelanti on kuitenkin aina ollut jollain tapaa kiehtovan erilainen. En tiedä maasta paljoakaan, mutta se siitä tekeekin niin kiehtovan. Tämäkin kohde vaatisi vähintään kahden viikon oleskelun, mielellään jopa kuukauden. Samaan reissuun pitäisi ehdottomasti sisällyttää myös Australia. Kerran kun sinne lähtee niin...

Sellaisia juttuja näin viikon alkuun. Minulla onkin vielä kerrottavana, kuinka hyväntekeväisyyshuutokaupan kävi. Pidän teitä vielä hetken jännityksessä ja kerron, kun saan lopullisen summan myydyistä hyväntekeväisyysmenuista. Tauluja huutokaupattiin yhden sijasta kaksi, tämä siis tuplasi odotukset ja myös tuloksen... ;)

23.3.2014

Sunnuntai!

En tiedä kumpi viikonlopun päivistä on mukavampi, lauantai vai sunnuntai...? Tänä aamuna heräsin ennen kahdeksaa, eilen kun nukahdin kymmeneltä (villiä!). Olen saanut ihan hirvittävästi aikaiseksi. Pyykki on pyörinyt kahdesti, keittiö on kiilloitettu ja siinä sivussa pyöräytetty kattilaleipä. Minä tosin tein sen lasivuoassa, koska meidän ainoa uuninkestävä kattila on vetoisuudeltaan 5 litraa. Taikina näytti melko pieneltä, joten kippasin sen lasivuokaan, toimi ihan hyvin! 

Mukavaa sunnuntaita! Meillä on suunnitelmissa vielä vaikka mitä, jee!


20.3.2014

Kansikuvan tyttönä.


Täältä voit käydä lukemassa koko jutun sivuilta 22-23.




Parsakausi korkattu!


Kuten otsikko kertoo, nyt sitä saa! Hyvää parsaa! Ei niitä rimpuloita, puisevia varsia vaan meheviä, täydellisen vihreitä yksilöitä. Olemme molemmat suuria parsan ystäviä ja keväisin parsaa kuluu viikottain, mielellään useampana päivänä viikossa. Joskus teemme hollandaisen, mutta tänä aurinkoisena sunnuntaina halusimme jotain muuta. 


Mietimme pitkään, mitä kyhäisimme kokoon tällä kertaa. Meiltä löytyi aineksia vaikka mihin, mutta päädyimme yksinkertaiseen, mutta ehkä hieman hienostuneempaan sunnuntaidinneriin. Olemme löytäneet viime aikoina vaalean kalan lohen rinnalle. En ymmärrä, miksi emme ole aikaisemmin tajunneet, miten hienon makuisia kaloja esimerkiksi kuha sekä siika ovat. Olemmekin hakeneet Kauppahallista näitä hienoja, Kallavedestä pyydystettyjä kaloja kerralla hieman enemmän ja pakastaneet ylijääneet fileet. Kala näköjään toimii pakastettunakin erittäin hyvin, kunhan vaan antaa sen sulaa rauhassa ennen paistamista. Tällä kertaa lautaselle päätyi siis siikaa paistettuna (runsaassa :P) voissa. Siian kanssa tarjoilimme myskikurpitsanoppia sekä grillattua parsaa persiljavoin kera. 




Tässä annoksessa maistui kevät! Joko siellä on parsakausi korkattu?

19.3.2014

Keittiöstä voi tehdä löytöjä.



Viihdyn keittiössä hellan ääressä ja tässä yksi ilta ajattelin kokeilla, millaisia ihonhoitotuotteita keittiöstämme löytyy. Päivä oli ollut pitkä, töiden jälkeen kävin hikoilemassa salilla ja kotiin tullessa minua odotti siivousurakka sekä pyykinpesu. Kun olin selvinnyt tästä kaikesta, napsasin saunan päälle ja aloin kurkkimaan kaappiemme sisältöä. Olen joskus kuorinut ihoani oliiviöljy-sokeriseoksella, mutta nyt kaipasin jotain hieman "yleellisempää". Olen hieman laiminlyönyt ihonhoitoa talven aikana ja siksi kuorintavoiteeseeni valikoitui kosteuttavia aineita, kuten hunajaa ja kookosöljyä. Kahvinpurut toivat sopivasti rakeisuutta. Kuorinta-aine jätti ihon ihanan pehmeäksi, tosin peseydyin kyllä suhkugeelillä kuorinnan jälkeen. En halunnut tuoksua kahvilta... ;) 

Onko jollain vinkata muita hyviä ihonhoitoon käytettäviä tuotteita, joita löytyy keittiöstä? Mielelläni otan vinkkejä vastaan!











18.3.2014

Mitä tänään syötäisiin?


















Tuliko nälkä? :) 

Minulla on välillä hieman ongelmallinen suhde ruoan kanssa. Rakastan ruokaa, pidän kokkaamisesta, mutta välillä minulle iskee täysi tyhjiö, mitä sitä kokkailisi ja välillä taas yksinkertaisesti laiskottaa. Yllä on ihan vain muutama näpsäisy tekemistämme ruoista, näitä löytyy kymmenittäin lisää. Onneksi toinen puolisko on innokas kokki ja ruokaohjelmien suurkuluttaja. Kaikki Jamien ja Gordonin jaksot on kahlattu läpi ainakin kahdesti, Nigellaa unohtamatta. Mieheni syö melkeinpä mitä vaan, hänelle ruoan terveellisyydelläkään ei aina ole niin väliä ja tässä meidän kahden välillä on selkeä ero. Minä nautin hyvästä ruoasta ja nautin siitä vielä enemmän, kun tiedän että se on samalla myös terveellistä. Olen hiljalleen yrittänyt iskostaa päähäni ajatuksen, että itse tehty pitsa ei ehkä olekaan niin paha juttu varsinkin, kun pohjan teen täysjyväjauhoista eikä se pastakaan viholliseni ole esimerkiksi pari kertaa kuukaudessa, vaikka kieltämättä olo pastan jälkeen on turpea ja tunkkainen. Onkohan tämä nyt se terve suhde ruokailuun?

Itse voisin elää smoothieilla, salaateilla ja munakkailla, tarkemmin mietittynä niillä pääasiassa elänkin arkipäivät. Viikonloppuna kokkailemme sitten pitkään ja hartaasti kahden ruokalajin illallisia (emme ole jälkiruokaihmisiä). Minulla on myös kausia, jolloin syön yhtä ja samaa, koska se vaan on hyvää. Jumitan samoissa aamupaloissa monta viikkoa ja höyryttelen porkkanakolikoita päivittäin. Välillä syön keittoja, välillä salaatteja. Ehkä tähänkin asiaan kaipaan hieman rennompaa otetta.

Nyt on hieman inspiraatio hakusessa. Pulled porkit, mutit, punajuuret vuohenjuustolla, proteiinikakut, banaaniletut, curryt ja nakkikastikkeet alkavat olemaan niin moneen kertaan tehty, että kaipaisin uusia virikkeitä keittiööni, siis sellaisia RUOKAvirikkeitä ;) Olen tässä miettinyt, että mikä mahtaa olemaan seuraava villitys ruokarintamalla? Mikä lyö keväällä läpi ja kuka julkaisee somessa seuraavan "hyllyt tyhjäksi" reseptin? Pitäisiköhän itse alkaa kehittelemään seuraavaa läpilyöntiä...

17.3.2014

Monday mood.


Joko siellä on uusi viikko lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin? Minulla ei ole mitään maanantaita vastaan. No, ehkä olen hieman nuutuneempi maanantaisin sunnuntain pitkien yöunien jälkeen. Viikonloppuisin pyrin pitämään rytmistä kiinni, mutta sunnuntaina annan itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Minulla on harmikseni todella huonot unenlahjat, joten eipä nuo univelkojen maksaminen kohdallani oikein meinaa onnistua edes viikonloppuisin, vaikka siihen olisi lupa.

Ajattelin kuitenkin ilahduttaa sinua, jolle maanantait ovat tahmaista tarpomista tällaisella virtuaalikukkasella. Meillä oli viime viikolla vuosipäivä ja mieheni yllätti minut yhdellä kauneimmista kimpuista koskaan. Tämä orkidea on edelleen voimissaan ja sen ihanan herkkä väri kyllä lumosi minut täydellisesti. Viikonloppuna tulikin sitten hieman juhlittua yhdessä oloa ja muisteltua "vanhoja". ;) Eksyttiin myös Neljän ruusun keikalle ja kieltämättä Ilkka rokkaa. Neljä ruusua herättää minussa hieman ristiriitaisia tunteita. Pidän kyllä biisien sanomasta, mutta en vieläkään ymmärrä Alangon varhaista keski-iän kriisiä. Minulta meinasi loppua usko Neljään ruusuun siinä vaiheessa, kun Alanko vetäisi valkoisen kauluspaidan avonaisena päälleen ja piiloutui aurinkolasien taakse laulaen jospa onkin niin, että elän vain kerran. Muistan, kuinka tuhahtelin tuolloin järkyttyneenä. Onneksi tuo vaihe on mennyt ohi, tosin aurinkolasien tilalle on ilmestynyt hattu.

Mukavaa alkanutta viikkoa! Minä ponkaisen oman viikkoni käyntiin pitkällä juoksulenkillä ja saunalla, kunhan tästä jossain vaiheessa kotiudun. Niin ja täällä ei ole yhtään talvi, lunta ei tullut koko viikonloppuna! Pakkasta kyllä on ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Tämä on talvi minun makuuni! :)


16.3.2014

Lohipiirakka hieman terveellisemmällä twistillä.


Olen mestari tekemään hävikistä herkkuja. Yritän aina käyttää tähteeksi jääneet ruoat seuraavana päivänä, ellei ruokaa voi pakastaa tai ottaa seuraavana päivänä evääksi. Jääkaapissa oli edelliseltä päivältä jäänyttä keitettyä riisiä ja mietin, mitä siitä voisi tehdä. Pakkasesta löytyi lohta, joka sekin oli jo hetken siellä majaillut, se piti käyttää pois nopeasti. Myös nuupahtanut fenkoli huhuili, että minut voisi käyttää nyt. 

Mietiskelin hetken ja päätin tehdä lohipiirakan.

Pohjan tein ruis- sekä täysjyvävehnäjauhoista, suolasta, vedestä sekä parista ruokalusikallisesta oliiviöljyä. En siis käyttänyt voita tai "valkoisia" jauhoja ollenkaan. Taikinan laitoin lepäämään jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi. 

Kuullotin purjoa sekä fenkolia hetken pannulla, niin että ne pehmenivät hieman. Lohen sulatin ja käytin sitäkin hetken pannulla. Tämä ei kai olisi välttämätöntä, mutta lohi oli pakastettu ja melko "nesteistä", niin ajattelin kuitenkin käyttää sen pannun kautta. 

Painelin taikinan voideltuun vuokaan, pohjalle laitoin purjot sekä fenkolit, seuraavaksi lisäsin riisin ja päälle paistetun lohen. 

Sekoitin kermaviilin joukkoon kolme kananmunaa, maustoin suolalla, pippurilla, sitruunankuorella ja -mehulla. Laitoin myös piparjuuritahnaa ehkäpä 3 cm? :) Lisäksi laitoin sekaan tuoretta tilliä silputtuna, reilusti.

Päälle vielä juustoa raastettuna. Itseltäni löytyi parmesania, mutta tähän käy mikä tahansa juusto.

Uuniin 200 astetta noin 40 minuuttia.

Tarjoa raikkaan salaatin kanssa.

Pitäisi tehdä useammin piiraita, jotenkin niistä vaan tulee mieleen 90-luku. Tiedättehän, kinkkupiirakka jonka seassa on maissia? Joka illanistujaisten hitti tai ainakin meillä oli.




14.3.2014

Kaikkensa antaneet...






Nämä tulppaanit näyttävät suorastaan silkkisen haurailta. Pääsivät kameran eteen näyttämään vielä viimeisen kauneutensa. Tämä viikko on kyllä ollut ihan älyttömän kiva, kiireinen, mutta kiva. Näiden kukkasten siivittämänä toivotan ihanaa viikonloppua! Eikä anneta kevään vitkastelun haitata, joka vuosi se on kuitenkin lopulta tullut. Kieltämättä olin jo pakkaamassa talvivaatteita varastoon, muta enpäs taida vielä tehdä sitä...

13.3.2014

Beach.




Kävin biitsillä viikonloppuna. Tuli kylmä. Kitisin vielä miehen mukaan seuraksi. Keli oli ihan siedettävä, kunnes saavuttiin biitsille. Tuuli veti saumoista sisään ja tuulipuvun housujen lahkeet tulivat noin 20 senttiä perässä. Vetäsin hupun tiukemmalle, mutta ei se auttanut. Kotiin piti palata. Sain kuitenkin kuvan biitsistä. Tunnetteko tekin sen kylmyyden tämä kuvan välityksellä? Hyrrr... 

Aurinko on hellinyt läsnäolollaan viime päivinä ja en millään suostu hyväksymään sitä tosi seikkaa, että ensi viikolla on taas pakkasta. Ei minua oikeastaan se pakkanen haittaa, kunhan lumi pysyisi poissa. Hei, kohta on muuten viikonloppu! Viikon tuntuvat menevän niin nopeasti, mutta sehän tarkoittaa sitä, että kesä on koko ajan lähempänä. Ihanaa torstaita!

11.3.2014

Joko, joko?


Joko tätä saa? Parsaa siis. Sitä täydellistä parsaa, ei mitään puisevaa vaan sitä THE parsaa? Parsa ja tulppaanit ovat varma kevään merkki, niin ja ti-ti-tyyy! Kuulin tämän äänen viime viikolla, tulppaaneja on ollut jo viikkoja pöydälläni, joten seuraavaksi suuntaan parsahyllylle... 

Otan muuten hyväksi testattuja parsareseptejä vastaan! Itse olen tylsä ja valmistan (mies valmistaa) holandaisekastikkeen. Jokin piiras voisi muuten olla aika jees myös... hmm...

10.3.2014

Diagnoosi pahemman laatuinen matkakuume.


Olen potenut aivan järkyttävää kaukokaipuuta ja en tiedä mikä muu tähän auttaa, kuin lähteä reissuun. Päädyimme kuitenkin panostamaan kesän lomaan ja ajattelimme viipyä perinteisen viikon sijaan vähintään 11 päivää lämpimässä. Kohde on vielä hieman harkinnassa, mutta vaihtoehdot ovat niin kutkuttavia, että en tiedä miten jaksan odottaa kesään saakka. Olen kääntänyt veistä haavassa ja lukenut matkakertomuksia sekä matkustusaiheisia blogeja, tuloksena syviä huokaisuja. 

Keksin kuitenkin pienen lääkkeen tälle "ahdistukselleni".

Rakastan arkkitehtuuria ja vanhoja rakennuksia. Siksipä kävin kävelemässä Googlen avustuksella mm. Helsingissä Kruunuhaassa sekä Ullanlinnassa Huvilakadulla, pyörähdin myös Ranskassa sekä Portugalissa. Ai eikö muka kukaan muu tee tätä? No minä teen ja minua luultavasti pidetään hulluna. Siksi ajattelin, että onhan tämä kotikaupunkini myös omalla tavallaan kaunis, vaikka historia ei täällä ole niin kosketeltavissa. Kävin eräänä harmaana päivänä kävelemässä kotikulmillani ja sain idean, että tämän kevänä aikana käyn kuvaamassa myös muita kauniita ja vanhoja asuinalueita. Jos jonain päivänä muutan pois täältä, niin minulla on sitten jotain mitä muistella. 

Nämä kuvat ovat aivan kotini vierestä. Täällä on vielä muutama puutalokortteli jäljellä, mutta esimerkiksi torin ympärillä olevat vanhat puutalot on purettu vuosia ellei vuosikymmeniä sitten. Tosin muistan lapsena käyneeni jossain vanhassa puutalossa, jossa toimi silloin jokin sekatavarakauppa. Onneksi sentään jotain vanhaa on säilytetty, kuten Kauppahalli, kaupungintalo sekä Kauppakadulla sijaitsevat vanhat kivitalot.

Nyt vaan odottelemaan kevättä, että saan oman projektini käynnistettyä. Odotan tätä oikeasti, lisäksi nämä kauniit puutaloalueet ovat kävelymatkan päässä. Hihii, tulethan kevät pian!












8.3.2014

Grey mood...





Saatte tyytyä lauantain "iloksi" vanhoihin valokuviin. Tämä harmaus puuduttaa. Minun vasta-aineeni harmauteen on hyvä ruoka (mitä värikkäämpää, sen parempaa), jota tänäänkin kokkaillaan. Taidanpa ottaa myös lasillisen viiniä sekä kuunnella villasukat jalassa tätä. Kivaa lauantaita!