28.9.2014

Espanja - Puerto de la Duquesa

Olimme viettämässä pyöreitä täyttävän appeni syntymäpäiviä Espanjan aurinkorannikolla. En ole käynyt Espanjassa aikaisemmin, en edes Barcelonassa (!) ja kieltämättä koin pienen kulttuurishokin. Mallorcalla olen lomaillut vastaavanlaisessa lomakylässä ja tietysti Bulgariassa "budjettilomilla". Heh, silloin nuorempana hain lomalta rantaa, bileitä ja aurinkoa, nyt on maku muuttunut senkin suhteen.

Tiedän, että lähestyminen Espanjan kulttuuriin tällaisen turisteille rakennetun kylän (sukkasandaalilandia ;)) kautta on melko kehnoa, mutta sellaisiahan koko rannikko näytti olevan täynnä... Ainakin Malagasta alaspäin. Kohteemme oli Puerto de la Duquesa, joka sijaitsee melko etelässä Malagan ja Gibraltarin välimaastossa. Malagaan matkaa on noin 60 minuttia, Gibraltarille 45 minuuttia.







Sesonki oli selkeästi jo ohi, rantoja oli suljettu ja alue oli todella rauhallinen. Meillä oli käytössämme noin 90 neliön kokoinen penthouse kattoterasseineen. Terassille paistoi aurinko käytännössä koko päivän. Ei siis huonompi juttu ollenkaan. Yhtenä päivänä satoi, silloin muuten otin suurimman osan kuvista. Muulloin aurinko paistoi ja saimme nauttia noin +25 asteen lämmöstä.

Itse pyörittelin mielessäni ennen matkalle lähtöä, että mitä voi tehdä tällaisessa lomakylässä? Jos meillä ei olisi ollut autoa käytössämme, niin loma olisi kulunut pääasiassa rannalla lueskellen, ruokaa laittaen, alueella kävellen ja terasseilla kahvitellen. Minun pelastus oli myös kuntosali, joka oli meidän vapaassa käytössä. Vuokrasimme auton lentokentältä ja kävimmekin vanhassa Rondan kaupungissa sekä Gibraltarin salmella.



Itse "aktiivilomaan" tottuneena, tällainen nollaus teki todella hyvää! Oli ihanaa, kun ei ollut ohjelmaa vaan päivät muodostuivat pikkuhiljaa. Ei ollut pakko nähdä jotain tiettyä nähtävyyttä vaan sai vaan olla. Myös tavoistamme poiketen teimme itse ruokamme, koska puitteet tähän olivat niin hyvät. Elintarvikkeet olivat tuoreita ja edullisia, viineistä puhumattakaan. Paikallinen supermarket sekä Lidl sijaitsivat kävelymatkan päässä. Kokkailimmekin vuorotellen seitsemän hengen seurueellemme.

Ravintolatarjontaan emme tutustuneet kuin kerran. Huomasin, että ravintolatkin tarjosivat sitä, mitä turistit olivat vailla; oli kiinalaista, intialaista, kebabia, hampurilaisia jne. Ei siis mitään yllättävää saati aitoa espanjalaista.


 


Lähtisinkö uudestaan tällaiseen kohteeseen? Nyt kun tiedän, millaista siellä on, niin lähtisin. Pakkaisin mukaan kunnolliset lenkkivarusteet ja lähtisin tutustumaan lähialueisiin kävellen ja kävisin vetämässä pari mäkitreeniä läheisillä vuorilla. Huomasimme myös, että auto on ehdoton tällaisissa kohteissa. Toki olimme lomalla sesongin ulkopuolella, joten en voi tietää miten paljon aktiviteetteja tällaiset kohteet tarjoavat sesongin aikana. Varmasti ravintolatarjonta on runsaampaa, rantakahviloita enemmän auki, ehkä tarjolla on vesiaktiviteetteja...?

Erittäin kiva loma, kiitos vaan seurueelle! "Matkan järjestäjälle" olen kyllä ikuisesti kiitollinen, että hän näki vaivaa ja järjesti tällaiset kemut. Olen kyllä onnekas, kun lähipiiristäni löytyy näin upeita ihmisiä! :)

26.9.2014

At the beach.




Kävin läpi viime viikkoisen Espanjan reissun kuvia. Sateen jälkeen rannalla oli hiljaista, pilvet roikkuivat raskaina meren yllä välillä päästäen auringon säteet lävitseen. Ilma oli utuinen, mutta lämmin. Sitä lämpöä on vähän ikävä, mutta ei tässä syksyssäkään mitään vikaa ole. Vaatii vain hetken totuttelun.

Tänne on luvattu kovaa tuulta ja rankkaa sadetta, jostain myrskystä kai puhuivat. Onneksi myrskyn jälkeen on poutasää ja viimeistään sunnuntaina paistaa. Ne kesäkukat ovat edelleen vaihtamatta ja vähän puusavottaakin olisi tiedossa, rantasaunaakin ajattelin raivata ja siivota kuntoon. Kivaa puuhastelua siis tiedossa! Ihanaa viikonloppua sinulle!

25.9.2014

Työpisteellä.

Minulla on työpöytä. Siis vihdoin ihka oikea työpöytä, jes jes! En ole vielä kertaakaan ehtinyt istahtaa sen ääreen, mutta ei se haittaa. Työpöytä on Ikeaa (plaaaaah) ja työtuolina toimii uudestaan verhoilemani Kilta-tuoli. Työhuone on vielä todella kesken. Siellä on liikaa juurikin näitä Ikean kalusteita (jotka ovat nyt vain tyrkätty tuonne sen enempää ajattelematta) ja haluan sinne enemmän lämpöä, sielua sekä jotain vanhaa.  

Tuo työhuone on siitä vähän ongelmallinen, että olohuoneestamme on pariovet sinne. Työhuone on palvellut aikaisemmin makuuhuoneena ja sellaisessa tarkoituksessa nuo pariovet varmasti toimivatkin. Nyt jotenkin ne tuntuvat hieman mahtipontisilta. Siksi haluan työhuoneen takaseinälle jonkin katseenvangitsijan ja mikäpä muu siihen kävisi, kuin jokin kaunis vanha senkki ja seinälle taulu tai kaksi tai ehkäpä jopa jokin ryhmä niistä...





Minulla on nyt työn alla neljä uutta taulua. Yhden niistä ajattelin tuohon työhuoneen seinälle, jota vasten nyt nojailee tuo vaaleanpunasävytteinen. Huonekalujen osalta etsintä siis jatkuu, taulun osalta minun pitää ottaa tunnit sen maalaamiseen nyt jo liian lyhyistä yöunista...

Tässä samalla esittelen yhden asiakastyön. Hän halusi tehosteväriksi keltaista ja hän myös sai sitä. :) Niin muuten, tuo vaaleanpunainen taulu lähtee Bostoniin saakka! Miettikääpä sitä!

24.9.2014

Lämmittelyä.




Juhlimme suvun voimin viime viikon syntymäpäiviä Espanjan aurinkorannikolla ja palasimme reissusta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sunnuntai oli mitä ihanin syyspäivä, aurinko paistoi ja lämmittikin vielä hivenen! Suunnittelin alkuviikosta kerääväni loput luumut parempaan talteen ja vaihtavani terassin samettiruusut vihdoin callunoihin. No kuinkas sitten kävikään…

Lunta, räntää, märkää ja kylmä.

Oli muuten aika haastavaa kerätä räntäsateessa sormet jäässä luumuja… terassia koristaa edelleen menneen kesän kukat. Kyllähän tämä oli tiedossa, että ei äärettömän kaunis ja lämmin syksy voi jatkua ikuisesti, mutta hei, hieman armoa. Olen palellut kaksi päivää. Töissä paleltaa, kotona paleltaa, autossa paleltaa, kaupassa paleltaa, villasukat ovat liimautuneet jalkoihini ja teekuppi on integroitu käteeni. Tuo Espanjan lämpö sai tämän äkillisen ”syksyn” tulemisen tuntumaan jotenkin rajummalta kuin onkaan.

Onneksi meillä on takka, varaava vielä. Mies on lämmitellyt sitä iltaisin ja itse olen jostain syystä viihtynyt sen edessä. Eilen illalla mm. verhoilin vanhoja tuolejani takan edessä, silloin ei paleltanut. Takka on ilmeisesti Kermasaven mallistoa, en ole asiasta ihan varma. Varaava se tosiaan on ja nyt kun mieheni on perehtynyt takan lämmittämisen saloihin, otamme siitä kaiken hyödyn irti. Takan käyttöä tukemaan meille on myös tulossa ilmalämpöpumppu (rumahan se on, mutta minkäs teet…).

Mutta, positiivisuutta kehiin! Loppuviikosta on jo parempi keli ja pääsen vihdoin päivittämään kukkaruukutkin talvisempaan suuntaan. Kivaa keskiviikkoa sinulle, toivottavasti olet säästynyt räntäsateelta…

22.9.2014

Voi jos osaisit kertoa tarinasi...

Talomme yläkerta on otettu käyttöön parisen vuotta sitten. Yläkerrasta löytyy kaksi suurta makuuhuonetta, vaatehuone, kylpyhuone/wc sekä ns. kylmätila, eli lattian ja katon välinen pieni varasto. Varastossa on kätevä säilyttää kaikkea sellaista, mitä harvemmin tarvitsee.

Sieltä löysin tämän aarteen. Tuoli nökötti yksinään vintin perukalla, maalit lohjenneena, pölyn peitossa. Kaivoin tuolin esiin, toin samalla sen mukana pari hämähäkkiä makkariin. Pyyhkäisin pölyt sen pinnalta ja ajattelin, että tämähän on ihan kehityskelpoinen yksilö. Maalipintaa pitäisi vielä hieman kuluttaa, ehkä jopa maalata, mutta en ole vielä ehtinyt. En tiedä tuolin ikää, mutta tukevaa tekoa se on ja se palvelee nykyään minun yöpöytänäni. Ainakin toistaiseksi. Ihan naurattaa miten minusta on tullut näin "huoleton". Normaalisti en ikinä ole ajatellut, että "tämä on nyt väliaikaisesti tässä" tai "teen tämän, kun ehdin". Ehkä minuun on tarttunut kevyesti sellainen maalainen, stressitön ajattelutapa. Mehän kun emme oikeasti edes asu maalla. Tämä paikka nyt vain sattuu tuntumaan siltä, vaikka keskustan hulina on ihan pienen matkan päässä. Heh. Olen muuten varma, että yksi päivä haistoin lehmänlannan...



20.9.2014

Rantasauna.



Kun ensimmäisen kerran kävin tässä talossa, ihastuin lievästi. Niin. En halunnut myöntää sitä iselleni, että tässä se nyt on. Yritin vaientaa mieleni. Ei tällaista, ei me haluta vanhaa taloa. Ei. Ei. Ei. Ajatusta kypsyteltiin. Emme uskaltaneet innostua. Ajatukset muuttuivat. Entä jos emme saakaan taloa? Hiljalleen uskalsin antaa itselleni luvan rakastua. Tämä ihana, vanha rantasauna oli yksi syy, miksi suorastaan lankesin tähän taloon ja tähän paikkaan. 

Rantasauna on vanha, sen maalipinta lohkeilee ja muutama lauta vaatii uusimista. Positiivisinta tässä on se, että katto ei vuoda. Kyseessä on vanha huopakatto, joten se kyllä vaatii uudet pellit päällensä. Saunaan pitää hankkia uusi kiuas ja pata, lauteetkin pitää uusia. Maalipinta pitää päivittää talon kanssa saman sävyiseksi. Onhan siinä tekemistä, mutta voiko olla hienompaa, kuin jouluna käydä saunomassa omassa rantasaunassa? Tänä jouluna se jää tekemättä, koska päätimme aloittaa saunan remontoinnin ensi keväänä. Että remonttitaitoiset kaverini hoi, keväällä olisi talkoot tiedossa.

Mainitsinko jo, että saunan pukuhuoneessa on vaaleanpunaiset penkit...






18.9.2014

No sehän on...

Talomme on rakennettu 1952, johon on tehty täydellinen remontti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ostimme siis valmiin paketin remonttien osalta, joten aika helpolla olemme päässeet. Taloon kuuluu vanha rantasauna/varasto (odottaa remonttia, jes jes), jonka kaikkia huoneita en ostohetkellä käynyt edes läpi. Rakennus on täynnä rakennusjätettä, listoja, paneeleita sekä edellisen asukkaan tavaraakin löytyy vielä jonkin verran. En tiedä mikä tarkoitus tällä rakennuksella on alunperin ollut, koska huoneita on useampi, vanha huussin paikkakin löytyy. Luulen, että tämä rakennus on vanhempi, kuin 50-luvulla rakennettu talomme. Talon vanhojen papereiden mukaan tontilla on kuitenkin joskus ollut ihan oikea tila sikaloineen päivineen.

En ajatellut, että teen piharakennuksesta mitään sen ihmeellisempiä löytöjä, koska ajattelin, että kaikki vanha on hävitetty jo aikapäivää sitten. Onneksi näin ei ollut... Eilen kyselinkin, että arvaatteko mikä kuvassa oleva esine on. Se on vanha mankeli. Aika symppis minusta...







15.9.2014

Pintaa, pintaa... Keittiön minimakeover.

Niin kun kerroin aikaisemmin, päivitimme hieman keittiömme (ja itseasiassa koko kerroksen) sävymaailmaa. Keittiössä kaikki seinät olivat tapetoitu, muuri oli beigen sävyinen ja hellan takana valkoista mosaiikkilaattaa. Näistä muutoksen kohteiksi pääsivät tapetoidut seinät sekä muuri.

Hetken mietittyämme, päädyimme maalaamaan muurin vaaleanharmaaksi, kolme seinää maalasimme valkoiseksi ja tapetoimme yhden seinän. Ajattelimme ensin repiä vanhat tapetit pois ja tasoittaa sekä maalata seinät. Muutaman keskustelun jälkeen päädyimme kuitenkin kokeilemaan tapetin päälle maalaamista. Moni ei tätä suositellut, mutta yllätykseksemme lopputulos on erittäin siisti!

Seiniin päätyi kolme kerrosta Tikkurilan Harmony -maalia, sävyssä Paperi. Otin sävyn tapetin pohjasävyn mukaan, mutta harmikseni sävy näytti alkuun hieman liian vaalealta. Nyt kun tapetti on paikallaan, sävy onkin juuri oikea. Muuri itsessään ei juurikaan lämpene, joten sama Harmony-maali kävi myös siihen. Sävyksi valikoitui Valamo, joka osoittautuikin "täydelliseksi harmaaksi".

Entäs se tapetti? Instagramissa annoinkin hieman vinkkiä tapetin suhteen: no se mielikuvitukseton Woods. 

Vaikka tätä kuosia on näkynyt joka puolella, en ole vieläkään kyllästynyt siihen. Halusin myös tapetin, joka on talon hengen "arvoinen" eli 50-luvulla suunniteltu. Tapetti näkyy ensimmäisenä eteisestämme, joten tämä seikka vaikutti myös lopulliseen valintaani.

Aamuisin tassutelen alakertaan villasukissani, napsautan aamukahvit tulille, aukaisen sälekaihtimet ja huokaisen, miten kaunis keittiö meillä on. Eikö se kerro siitä, että valintamme ovat varsin onnistuneet...?





14.9.2014

Bye bye beige.

Etsiessämme taloa, yhtenä ehtona oli AVOKEITTIÖ. No, joistain asioista (aika monestakin...) joustimme ja tämä oli niistä yksi. Joskus sitä vaan täytyy taipua, joustaa ja hyväksyä, että aina ei voi saada kaikkea haluamaansa. Silloin ajattelumaailmaa pitää muuttaa positiiviseksi ja ajatella mitä kaikkea muuta hyvää saa. Kuten kauniin talon kauniilla paikalla!

Keittiö on remontoitu noin pari vuotta sitten. Hetken kun tutustuimme toisiimme huomasimme, että keittiö on varsin toimiva ja se ei kaivannut sen suurempia remontteja. Kaappien ulkonäkö miellytti, kodinkoneet toimivat ja muutenkin kokonaisuus oli minusta hyvällä maulla tehty, miksi siis purkamaan toimivaa

Olen ristinyt talossamme olevan värimaailman "beigeksi langaksi". Keski- ja yläkerroksessa tämä paperipussin ruskea sävy toistuu vessoissa, kylpyhuoneessa, makuuhuoneissa, keittiössä, olohuoneessa, työhuoneessa ja eteisessä. Olen jossain kohdin tehnyt kompromisseja värien suhteen ja ajatellut "Mitä et voi peittää, korosta." Keittiön osalta en kuitenkaan näin tehnyt. Tapetti oli ihan kiva joo, mutta halusin raikkautta, keveyttä ja valoisuutta. Vanha tapetti teki yleisilmeestä jotenkin nuhjuisen. Myöskään vihreä ei kuulu suosikkeihini 2000-luvun limen vihreän kauden jälkeen. Tosin luin juuri, että vihreä on tekemässä paluuta. No minä en muutenkaan ole kovin trendikäs, saati kotini...

Nämä ovat siis niitä ennen kuvia. Nyt kun katselen näitä kuvia, niin olen erittäin tyytyväinen millaisiin ratkaisuihin päädyimme. Niistä lisää myöhemmin.


13.9.2014

Hetkessä.




Hommaa on vaikka muille jakaa, varsinkin pihalla. Siivotakin pitäisi, taas. Miten koivunsiemeniä voi olla joka ikisessä nurkassa? Terassi pitäisi lakaista, niin joo, sieltähän ne koivunsiemenet kulkeutuvat. Perennatkin vaatisivat huomiotani. Ikkunatkin ovat melko likaiset. Ihan sama. Minä hymyilen ja kävelen kahvikuppini kanssa ympäri taloa villasukissani. Lattiat narisevat. Täällä on kaikki vielä hieman vaiheessa. Tuoltakin puuttuu listan pätkä, tuohon voisi ehkä sutaista maalia. Talossa kaikuu. Ei ole huonekaluja jokaiseen huoneeseen. Melko minimalistista.

Mutta...

Tämä talo on ihana. Tämä on vanha. Tämä ei ole missään tapauksessa trendikäs. Ei uusi ja kiiltävä. Ei siloiteltu. Ei liian viimeistelty. En edes halua sellaista. Tämä on koti. Tuntuukin jo siltä. Hiljalleen...

Ihanaa viikonloppua! :)