Muistan, kun lapsena stereotypiat heittivät häränpyllyä ja vihdoin keksittiin miesten taito kokata. Muistaako joku 90-luvun klassikko-ohjelman Teijan keittiössä? Siitä alkoi kokkausohjelmien vallankumous. Oli lama, mutta Teija keksi fiksuna mediapersoonana yhdistää viihteen ja ruoanlaiton. Julkkikset esittelivät kokkaustaitojaan ja äitini kirjoitti kynä sauhuten reseptejä ylös. Jaksot myös nauhoitettiin vhs:lle, jotta kuva saatiin pysäytettyä reseptin kohdalle. Jälkeenpäinhän pystyit tarkistamaan edellisen jakson reseptit teksti-tv:stä. Tämän jälkeen julkkiskokeiksi alkoi ilmestymään miehiä todenteolla (muistatteko miten seksikäs Syrjänen oli?). Lapsena ajattelin, että naiset ovat parempia keittiössä, nyt ajattelen täysin päinvastoin. (En tietenkään ole unohtanut Jaakko Kolmosta, mutta hän kokkaili jo ennen syntymääni, joten lapsuudessani näitä miespuolisia kokkeja ei ollut kovin montaa.)
Kaikki tuntevat pitkän, vaalean, urheilullisen, karskin komean miehen, joka on tunnettu rivosta kielenkäytöstään ja viljelee fuck-sanaa joka lauseessa. Michelin-tähtiä löytyy rivissä ja hänen avullaan pari kuppilaa on laitettu kuntoon. Minä pidin Gordonia ihan k***päänä, mutta kun häneltä ilmestyi oma kokkausohjelma, Gordon kokkaa tykimmin, olin myyty. Niin myös mieheni oli. Niinpä ostin miehelleni lahjaksi Gordonin keittokirjan (ajattelin itsekin hyötyä tästä kaupasta), josta olemmekin ammentaneet melko monta ideaa tuleviin aterioihimme.
Kun luen kirjaa, voin melkein kuulla, kuinka Gordon supittaa reseptiä korvaani pehmeän karhealla äänellään, mmm so good... Kannattaa katsoa edes yksi jakso tuosta ohjelmasta, niin ymmärrät mitä tarkoitan.
Testasin muuten ensimmäistä kertaa elämässäni fenkolia. Tykkäsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti