Blogini on siirtynyt!

Tervetuloa uudelle sivustolleni:

www.noorasvard.com

Valittamisesta.

Katsoin eilen Enbuske & Linnanahde Crewtä ja kyllä taas tuli muistutus siitä, että miksi ei pitäisi valittaa pikkumaisista asioista. Ohjelmassa haastateltiin Pekka Hyysaloa, kaikki varmasti tietävät hänen tarinansa. Häntä katsellessani oman elämäni vastoinkäymiset alkoivat tuntumaan ihan naurettavan pieniltä. Olisikohan pieni itsetutkiskelun paikka?

En siis enää valita kaamoksesta enkä siitä, että nämäkin valokuvat ovat ihan pimeitä ja rakeisia. Se on muuten ihan hassu juttu, miten taulut ovat näissä kuvissa aika erinäköisiä, kuin luonnossa. Jotenkin paljon "kovemmilta". Moni asiakaskin on tästä minulle sanonut. En ehkä osaa vangita taulujen "pehmeää sielua" kuviin? :) Yritän saada napattua viikonloppuna vähän paremmat kuvat näistä molemmista.

Niin ja tulihan se perjantai vihdoin (lumisateen kera)! Meillä on tiedossa rattoisa puusavotta kinosten keskellä, jesjes! Huomaatteko pienen sarkasmin? Tänne siis tuli pieni lumikerros, joka luultavasti sulaa jo huomiseen mennessä pois... :) Mutta, onpahan sitten jotain, millä pitää mökkiä lämpimänä läpi talven ja ensiviikolla asennettavat ilmalämpöpumputkin pääsevät tosi toimiin. Saavat ihan urakalla pöhistä lämmintä ilmaa yläkertaan asti.

Reipasta viikonloppua!

Koomaa ja kaamosta.

Otsikosta poiketen päätin samalla esitellä tämän klassikon. Toisaalta, se ei kyllä suuremmin esittelyjä kaipaa. Tilasin String -hyllyn alunperin keittiöön maustehyllyksi, mutta se oli kuitenkin hieman liian iso sille tarkoitetulle paikalle. Onni onnettomuudessa, koska hylly löysi paikkansa työhuoneesta. Sain vihdoin kaikki mauttomat matkamuistoni yhdelle hyllylle... Tulin siis kaapista ulos ja paljastin heikouteni jääkaappimagneeteihin ja turistikrääsään. ;) Nyt varmasti ansaitsen vuoden sisustaja -tittelin?

Tämä marraskuu on kyllä ihan... sieltä. Aamulla töihin lähtiessä on pimeää ja kotiin tullessa sama juttu. Alkuviikon myrskyt ja sateet vetivät tahtomattani mieltä matalaksi. Ei tuoksukynttilät, varpaiden lakkailut ja kasvonaamiot käyneet edes mielessä, vaikka ympärillä toitotetaan niiden positiivisesta vaikutuksesta näin kaamoksen keskellä. Pah, sanon minä. Uli uli ja vali vali. No pakko myöntää, että pitkä juoksulenkki tihkusateessa ja sen päälle saunominen virkisti mieltä. Itselleni lääke kaamokseen löytyy siis liikunnasta.

Onneksi tänään oli maa valkoisena ja huomiseksi luvattiin lisää lunta! Alan siis hiljalleen heräilemään koomasta. Jospa saisin viikonloppuna kaivettua kamerankin esille ihan valoisan aikaan? Tästäkin asiasta voisin ulista ja valittaa, mutta jätetään se muille. Minä taidan keskittyä seuraavien kuukausien ajaksi kuvaamaan pelkkiä kynttilöitä...

Kiitos ja anteeksi. En minä aina valita, nyt vaan ihan vähän. Pus pus, kivaa torstaita!