Onpa ihanaa, että on MAANANTAI, vieläpä vuoden viimeinen sellainen. Kotiuduttiin sunnuntaina aamuyöllä ja vieläkin olo vähän pöhnäinen, vaikka sunnuntai olikin aikaa toipua lomaväsymyksestä. Voi että minulla on niin ihania tunnelmia kuvien muodossa sekä kivoja (ja vähän synkempiäkin) vinkkejä Krakovaan matkaajille. Nyt kun saan nämä kaikki reilut 500 kuvaa käytyä läpi, niin pääsen naputtelemaan matkakertomusta.
Niin ja tiedättekö mitkä kaksi sanaa saa minun niskakarvat nousemaan pystyyn tällä hetkellä...? "Kinkku" ja "sulatus", varsinkin, kun ne yhdistetään samaan lauseeseen, kinkun sulatus. Voi että. Me ostettiin eilen ensimmäinen kinkku ja myös paistettiin se. Voin syödä sitä sen pari kertaa ruisleivän päällä, Kotisinapilla kuorruttettuna. Siinä on minun kinkun syöntini. Ei tarvinnut tehdä sen ihmeempiä toimenpiteitä, varmasti suli ihan itsekseen... ;)
Toki Krakovassa tuli herkuteltua, mutta viisaasti. Ravintoloiden hintataso kun on aika reippaasti edullisempi, kuin Suomessa. Me tietysti otimme tästä luonnollisesti kaiken ilon irti. Löysimme pari valloittavaa bistroa sekä aivan jumalaisen ihanan luomuravintolan. Näistä kaikista myöhemmin lisää. Nyt kuvien kimppuun, pitäisi vielä pyörähtää alennusmyynneissä, jos vaan malttaisin. Kun mitään ei tarvitse, niin mitäpä sinne ahdistumaan. Alla vielä pari kuvaa usvaisesta Krakovan aamusta Veiksel-joen rannalta. Sielläkin ruoho viherti, lämmintä oli reilu 10 astetta ja aurinko paistoi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti