Chiliä

Minä olin viime keväänä ja kesänä omavarainen ja pystytin parvekkeellemme  chilikasvattamon. Kun sitä omaa pihaa en edelleenkään ollut löytänyt (enkä vieläkään ole), jonne pääsisin kuoputtelemaan ja "rentoutumaan", parveke ajoi tämän asian vallan mainiosti.

En todellakaan ole mikään viherpeukalo, kastelen kukatkin vasta silloin, kun multa on jo kuivunut irti ruukun reunoista. Nämä asiat kun tuppaa minulta välillä unohtumaan. Mutta tämä chilien kasvattaminen olikin toinen juttu. Oli kiva seurata kuinka taimet nousivat ja alkoivat kukkia ja jopa tuottivat satoa. 

Tästä lähdettiin, multaa, ruukkuja ja siemeniä. Paljon kauniita sanoja ja valoa.

Heti, kun oli riittävän lämmintä, siirsin taimet ulos saamaan valoa.

Lopulta odotus palkittiin ja kukkia alkoi hiljalleen ilmestyä. Kastelin chilejä ahkerasti, pidin parvekkeen laseja auki, että pölyttäjät (pöllyttäjät ;)) pääsivät paremmin paikalle.

Siinäpä on chilit ja tomaatit sulassa sovussa. Tomaatit eivät pölyttyneet tarpeeksi, kukkia kyllä oli, mutta satoa ei tullut. Tulipahan sekin kokeiltua.

Välillä parturoin chilejä. Ideana tässä oli se, että nypin ns. "varkaat" pois, jotka veivät (kuin varkain) tukevammilta oksilta kasvuvoimaa.

Noin. Palko.

Kovasti meinasivat jäädä vihreiksi. Siirsin kasvit loppukesästä sisälle punastumisen toivossa.

Sehän auttoi ja tässä loputulos.

Mitkä fiilikset minulle jäi tästä? Noh, sellaiset, että tänä keväänä jäi siemenet kylvämättä.  Silmät kiiluen odotin, kuinka chilit punastuivat hiljalleen ja vihdoin pääsin keräämään satoa. Varovasti kiikutin ensimmäisen palon leikkuulaudalle ja leikkasin ihan pikkuisen palan maistaakseeni tulista chiliä. Miten kävi? Ne maistuivat PAPRIKALTA. Hieman harmitti (meinasi itku päästä). Kaiken sen työn jälkeen tulos oli.. no, miedohko. Aikani vielä katselin chilien kasvua ja lopulta kannoin ne yksi kerrallaan roskikseen. 

Onko joku muu onnistunut chilienkasvatuksessa paremmin kuin minä? Jos joku viisas tietää mitä tein väärin, niin saa kertoa.

Viikon parhaat.

Olen päässyt pienen loman jälkeen taas treenin makuun, ai että on taas kivaa. Yksi viikon parhaista on, että kävin juoksemassa tämän "kesän" ensimmäisen aamulenkin klo 5.30. Aurinko paistoi ja askel oli kevyt. Jolkottelin rauhallisella tahdilla pitkin järven rantaa 7 kilometrin lenkin, aikaa taisi mennä n. 45 minuuttia. Fiilis oli huikea lenkin aikana ja sen jäkeen. 

Aamulenkillä tukka hulmuten pitkin biitsiä. Ei ihan, mutta melkein. kuva

Tämä tapahtui siis keskiviikkona ja syy tähän aamulenkkiin oli, että illalla pääsin ensimmäistä kertaa tänä "kesänä" MÖKILLE. Treenit piti siis siirtää aamulle, koska ilta menikin puunatessa ja haravoidessa (ja saunoessa ja grillatessa). Ilta oli aivan huikean lämmin, tuntui ihan oikeasti kesältä. Jostain syyystä tuolla metsän keskellä, täydessä pimeydessä nukun paljon paremmin ja sikeämpää unta, kuin kaupungissa. Tosin aamulla seitsemän aikaan heräsin naputukseen, aivan kuin joku olisi hakannut naulaa seinään. Ajattelin, että onpas naapuri aloittanut remontin aikaisin. Samalla hetkellä tajusin, että en ole kotona, en siis ole kerrostalossa ja täällä ei pitäisi kenenkään naputella yhtään mitään. Tikka se varmaan kävi testaamassa unenlahjojani. 

¨

Tässä tunnelmia viime kesältä. Keskiviikkona kuvailin lähinnä silmuja, risuja, puita ja auringonlaskua. Joo-o, tiedän... Mutta osa kuvista onnistui, saatanpa laittaa jossain vaiheessa niitä tännekin.

Helatorstai olikin pakollinen vapaapäivä ja vettä tuli taivaan täydeltä. 11 tunnin yöunien jälkeen olin aivan pihalla ja tuntui, että päivä ei ala millään. Sain kun saikin toisen puoliskon houkuteltua salille iltapäivällä ja siitä se päivä sitten vihdoin alkoi. Kunnon hikitreeni, paljon tehokkaita supersarjoja (olen aivan in lööv niihin), penkkiä, kyykkyä ja dippiä. Kyllä oli huikean hyvä olo sen jälkeen. Näytin ihan oikealta bodarilta, sen verran olivat hauikset pumpissa ja suonet pyrkivät pintaan, aikaa cool olo oli.

Muutenkin koko viikko on ollut onnistunut. Tosin alkuviikosta painoi viikonlopun yllätysjuhlat, jotka ystäväni olivat järjestäneet vanhenemiseni kunniaksi. 

Minulla on ollut aivan järkyttävä ikäkriisi ja päätinkin, että en halua pitää minkäänlaisia juhlia. Noh, toisin kävi, minun puolestani oli tämäkin asia päätetty. En valita, ihanaa oli ja huippua omistaa niin ihania ystäviä. Tänä aamuna tosin löysin taas yhden rypyn lisää ja väitän, että se johtuu ylimääräisestä juhlimisesta. Maanantain juoksulenkki tuntui hieman normaalimpia raskaammalta, tiistain sali taas kulki kuin unelma. 

Sateisen perjantain kunniaksi lähden vetämään ylämäkitreeniä pururadalle. Näistä juoksulenkeistä voisin kyllä tehdä erillisen postauksen. Mietin vaan, että niistä tulisi niin tylsiä ilman kuvia. Enhän minä lenkillä ehdi mitään kuvia ottamaan, koska silloin juostaan. 

Ilma on raikasta, vesisateesta viis. Lauantaina pääsen aamusalille (viikon kohokohta) ja sunnuntaina onkin tiedossa pakollista herkuttelua sukulaisten kahvipöydässä. Ihanaa viikonloppua kaikille, yritän saada Prahan parhaat vinkit valmiiksi viikonlopun aikana. Sen 750 kuvan käsittely vie vaan hetken aikaa...

Lipaston uusi ilme / Table have a new look

Tämän pikkuisen lipaston ostin monta vuotta sitten silloiseen sinkkuyksiööni. Silloin maku (ja mieli) oli aivan erilainen. Elämä pyöri oman yrityksen ympärillä ja töitä tein vuorokauden ympäri. Lipasto on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet vaikkakin viimeisimmässä muutossa meinasin jättää sen entisen asuntoni roskakatokseen. 

Onneksi en jättänyt. Tämähän oli ihan kehityskelpoinen yksilö.

Mattamustaa muutama kerros ja lipasto näyttää aivan erilaiselta. Onneksi tuo toinen tyyppi on innokas myös tuunailemaan. Lipasto vaihtoi melko nopeasti väriä.

Mietin, että maalaisinko vielä tuo vetimet hopealla vai jättäisinkö tummaksi. Katsellaan nyt tätä näin hetkisen ajan ja tuunataan isää, jos siltä tuntuu.

I bought this table when i was young and single. 

Taste (and mind) was different. 

I almost throw this away, luckily not. Some matt black paint on it and now it looks so different. Maybe i paint handles silver, i don´t know yet.

Let´s see...

Helppo DIY / Easy DIY

Tässäpä taas helppo DIY: tulostetut tekstitaulut. Meillä on näitä melkein joka huoneessa, vähän innostuin... :)

Idea näihin lähti vanhoista kehyksistä. Kehykset olivat aikasemmin puunväriset ja ainakin kymmenen vuotta vanhat. Eräs ilta annoin sudin heilua ja maalasin ne mustiksi. 

Paspikset leikkasin hopeisesta kartongista. Siinäpä onkin tarkkuutta vaativaa hommaa, jos ei omista kunnon välineitä. Itse käytin ns. kirurginveistä, minulla on myös jostain jäänyt alusta, jonka päällä voi leikata esim. tilkkutöihin tarvittavia paloja kankaasta sekä settiin kuuluva leveä viivoitin, johon on painettu mittaruudukko. Nepä toimi tässä tarkoituksessa todella hyvin. Siistit tulivat, vaikka en aina jaksa olla kovinkaan tarkka. Tai jaksanpas, mutta en myönnä sitä. Haluaisin olla hieman suuripiirteisempi, mutta en pysty. Häiritsevää.

Here is a easy DIY again. I printed those text boards. 

DIY huopakori / DIY basket of thick fabric

Tässä ohjeet huopakoriin. Kori on helppo tehdä. Ostin paksua huopaa (paksuus n. 4 mm?) kangaskaupasta, metrihinta oli jossain 3-4 euron kieppeillä. Tästähän voisi taikoa vaikka mitä. Itse tein tämän ison korin, jossa säilytetään ulko-oven vieressä mainospostia. Huovan paloja jäi vielä yli, saa nähdä mitä kaikkea keksin niistä. Osan huovasta käytin tähän DIY-ideaan.

Valmiin korin pitäisi näyttää suunnilleen tältä:

I made a basket of thick fabric. It´s very simple to make. Just cut same kind of shape as pattern is and sew the short sides together. Make sure that you have thick needle on your sewing machine. I store old magazines in it. I still have some pieces this fabric. Here i also use this same fabric.

Huopaa

Tein tällaisen, laitan ohjeen hieman myöhemmin...

I made this, guide will come later....

Terveellistä ruokaa, taas / Healthy food, again

Ai että me ollaan koukututtu kokonaiseen broileriin. Tällä reseptillä tulee niin uskomattoman mehevää ja maistuvaa broiskua, että ei voi olla parempaa. 

Kuka sanoi, että kana on kuivaa ja mautonta?

Seuraksi teimme tällä kertaa kasvis-couscousia. 

Onneksi pidän terveellisistä ruoista, kasviksista, kalasta, kanasta... Mitkään valmisruoat ei kiinnosta ollenkaan, ei edes puolivalmiit, yök. En myöskään pidä hampurilaisista, pitsoista tai kebabista. En vaan halua syödä sellaista moskaa, kun voin mielummin tehdä itse paljon maistuvampaa ja terveellisempää ruokaa. 

Mutta tämä broileri. Jamie Oliverhan tämän buumin on aloittanut. Juju koko jutussa on mausteseoksen ujuttaminen nahan alle. Joo, oliiviöljyä, tuoreita tai kuivattuja yrttejä, sitruunaa, valkosipulia... Olemme huomanneet helpoimmaksi tavaksi ensin irroittaa nahka varovasti sormin ja työntää mausteseos lusikalla nahan alle. Teimme myös viiltoja koipiin ja hieroimme masuteöljyä niihin. Lopuksi vielä survot brutaalisti muutaman sitruunalohkon kanan sisuksiin, koko komeus paistipussiin ja uuniin.

Couscous oli erittäin yksinkertainen valmistaa. Couscous sekä pannulla käytetyt kevätsipuli ja tomaatti sekaisin, lisäksi vielä reilusti tuoretta korianteria.

Äärimmäisen terveellistä ja kevyttä.

Kylkeen vielä kuivaa valkoviiniä... 

Siinä vähän realityä. 

Kaikki meni.

I looooove this Jamie´s chicken. Trick is that you put spice mixture under the chickens skin. We made also couscous with tomato, spring onions and coriander. 

Here is reality check, we ate all...