13.3.2014
Beach.
Kävin biitsillä viikonloppuna. Tuli kylmä. Kitisin vielä miehen mukaan seuraksi. Keli oli ihan siedettävä, kunnes saavuttiin biitsille. Tuuli veti saumoista sisään ja tuulipuvun housujen lahkeet tulivat noin 20 senttiä perässä. Vetäsin hupun tiukemmalle, mutta ei se auttanut. Kotiin piti palata. Sain kuitenkin kuvan biitsistä. Tunnetteko tekin sen kylmyyden tämä kuvan välityksellä? Hyrrr...
Aurinko on hellinyt läsnäolollaan viime päivinä ja en millään suostu hyväksymään sitä tosi seikkaa, että ensi viikolla on taas pakkasta. Ei minua oikeastaan se pakkanen haittaa, kunhan lumi pysyisi poissa. Hei, kohta on muuten viikonloppu! Viikon tuntuvat menevän niin nopeasti, mutta sehän tarkoittaa sitä, että kesä on koko ajan lähempänä. Ihanaa torstaita!
11.3.2014
Joko, joko?
Joko tätä saa? Parsaa siis. Sitä täydellistä parsaa, ei mitään puisevaa vaan sitä THE parsaa? Parsa ja tulppaanit ovat varma kevään merkki, niin ja ti-ti-tyyy! Kuulin tämän äänen viime viikolla, tulppaaneja on ollut jo viikkoja pöydälläni, joten seuraavaksi suuntaan parsahyllylle...
Otan muuten hyväksi testattuja parsareseptejä vastaan! Itse olen tylsä ja valmistan (mies valmistaa) holandaisekastikkeen. Jokin piiras voisi muuten olla aika jees myös... hmm...
10.3.2014
Diagnoosi pahemman laatuinen matkakuume.
Olen potenut aivan järkyttävää kaukokaipuuta ja en tiedä mikä muu tähän auttaa, kuin lähteä reissuun. Päädyimme kuitenkin panostamaan kesän lomaan ja ajattelimme viipyä perinteisen viikon sijaan vähintään 11 päivää lämpimässä. Kohde on vielä hieman harkinnassa, mutta vaihtoehdot ovat niin kutkuttavia, että en tiedä miten jaksan odottaa kesään saakka. Olen kääntänyt veistä haavassa ja lukenut matkakertomuksia sekä matkustusaiheisia blogeja, tuloksena syviä huokaisuja.
Keksin kuitenkin pienen lääkkeen tälle "ahdistukselleni".
Rakastan arkkitehtuuria ja vanhoja rakennuksia. Siksipä kävin kävelemässä Googlen avustuksella mm. Helsingissä Kruunuhaassa sekä Ullanlinnassa Huvilakadulla, pyörähdin myös Ranskassa sekä Portugalissa. Ai eikö muka kukaan muu tee tätä? No minä teen ja minua luultavasti pidetään hulluna. Siksi ajattelin, että onhan tämä kotikaupunkini myös omalla tavallaan kaunis, vaikka historia ei täällä ole niin kosketeltavissa. Kävin eräänä harmaana päivänä kävelemässä kotikulmillani ja sain idean, että tämän kevänä aikana käyn kuvaamassa myös muita kauniita ja vanhoja asuinalueita. Jos jonain päivänä muutan pois täältä, niin minulla on sitten jotain mitä muistella.
Nämä kuvat ovat aivan kotini vierestä. Täällä on vielä muutama puutalokortteli jäljellä, mutta esimerkiksi torin ympärillä olevat vanhat puutalot on purettu vuosia ellei vuosikymmeniä sitten. Tosin muistan lapsena käyneeni jossain vanhassa puutalossa, jossa toimi silloin jokin sekatavarakauppa. Onneksi sentään jotain vanhaa on säilytetty, kuten Kauppahalli, kaupungintalo sekä Kauppakadulla sijaitsevat vanhat kivitalot.
Nyt vaan odottelemaan kevättä, että saan oman projektini käynnistettyä. Odotan tätä oikeasti, lisäksi nämä kauniit puutaloalueet ovat kävelymatkan päässä. Hihii, tulethan kevät pian!
8.3.2014
Grey mood...
Saatte tyytyä lauantain "iloksi" vanhoihin valokuviin. Tämä harmaus puuduttaa. Minun vasta-aineeni harmauteen on hyvä ruoka (mitä värikkäämpää, sen parempaa), jota tänäänkin kokkaillaan. Taidanpa ottaa myös lasillisen viiniä sekä kuunnella villasukat jalassa tätä. Kivaa lauantaita!
7.3.2014
Mietinnässä uusi taulu...
Joko siellä on ihana kutkuttava fiilis? Niin siis sellainen "kohta on viikonloppuuuuu!!!" -fiilis? Minulla ainakin alkaa olemaan. Tämä viikko on tuntunut jostain syystä normaalia raskaammalta. Väsymys sekä flunssa (tai en tiedä johtuuko tämä olo puhtaasti väsymyksestä) on kolkutellut uhkaavasti, tosin kummallekaan en ole antanut valtaa. Jospa saisin viikonloppuna nukuttua ja treenattua, niin jaksaa taas kiireisen ensi viikon hymyssä suin. Viikonlopulta odotan pitkien yöunien lisäksi valokuvaamista. Kurkin tänä aamuna puhelimellani Supersäätä, joka lupasi tälle iltapäivälle vettä (eipä ollutkaan riittävän harmaata) ja huomiselle vettä ja RÄNTÄÄ. Syvä huokaus. Sunnuntaina ehkä, siis EHKÄ saattaa hieman paistaa, mutta tuon sovelluksen tuntien, en luota sen ennustuksiin ollenkaan. Meinaan pakahtua tähän harmauteen, aurinko, missä sä oot?
Päätin lievittää tätä luomisen tuskaa aloittelemalla uutta taulua, jonka ajattelin tehdä ihan itselleni tai siis meille ;) Nyt mietinkin mitä sävyjä laittaisin? Haluaisin jotain kepeää ja läpikuultavaa, mutta kuitenkin taulussa pitää olla tekstuuria, taidan laitaa lisäksi hopeaa lyöntimetallia. Yksi musta-keltainen työ onkin valmiina, tällä hetkellä se tosin on näyttelyssä. Senkin voisin kuvitella seinällemme näyttelyn jälkeen, en vaan malta odottaa kuukautta. Tuon tulppaanin sävyt minua nyt jotenkin kiehtoo, mutta en tiedä, taulu ei saa olla myöskään liian hempeä, siis mieleen ei saa tulla lastenhuone tai mummola, hih-hih... On tämä nyt vaikeaa :)
Saa nähdä, mitä saan aikaiseksi. Joka tapauksessa ihanaa viikonloppua, minä jatkan pähkäilyä!
6.3.2014
Save with Jamie.
On taas viikko hujahtanut ohi. Hiihtolomatkin lähenevät täälläpäin Suomea loppuaan. Ensi viikolla on taas aamuisin enemmän ihmisiä liikenteessä, muuten näin työssäkäyvänä tätä lomakautta en huomaakaan.
Tänä aamuna menin töihin normaalia aikaisemmin. Aamu alkoi harmittavasti laihalla ja puruisella kahvilla, suodatinpussi oli lytyssä ja sekös harmitti. Lähdin töihin 7.15 ja tajusin siinä ajellessani, että täällähän on valoisaa! Laiha kahvi ja monen yön huonosti nukutut unet eivät harmittaneet enää yhtään niin paljon, oikeastaan ei ollenkaan. Tämä lisääntynyt valo tarkoittaa kohdallani lisääntyvää valokuvaamista. En malta odottaa tulevaa kevättä ja sitä valon määrää!
Tänään oli kiva päivä. Kävin nimittäin elämäni ensimmäisessä lehtihaastattelussa. Näyttelystäni sekä hyväntekeväisyyshuutokaupasta tehdään pieni juttu paikallislehteen. Minulle jäi oikein hyvä mieli haastattelusta, tosin kai sitä asioita voisi sanoa toisinkin ja en tiedä onnistuiko minusta otetut kuvat, mutta ihan sama. En jaksa enää ottaa stressiä tällaisista asioista. Niin ja kävin muuten hakemassa yhden taulupohjan, vielä ison sellaisen. Vasta sain näyttelyn taulut valmiiksi, mutta mutta... Olohuoneen seinä huutaa uutta taulua, uutta väriä, jotain keveää ja keväistä, pastellista ehkä. Saa nähdä.
Mutta, olihan minulla yksi kiva reseptikin kerrottavana. Tällä kertaa sovelsimme ihanan pörröpään, sössöttävän Jamien reseptiä. Mieheni katsoi eilen Save with Jamie -sarjaa ja siinä Jamie teki itse currya edellisen päivän naudan paistista. Kaupassa käydessämme heitin ilmaan ajatuksen, että mukaillaan reseptistä oma versio ja käytetään broilerin fileitä. No hyväähän siitä tuli. Huokaisin "Oh my lord!", kun maistoin kastiketta ensimmäistä kertaa. Pidän Jamien tavasta tehdä simppeliä ruokaa, ilman mitään ylimääräistä hifistelyä. Vähän tätä ja vähän tuota on meidän tapa kokata ja siksi Jamielta on kiva soveltaa uusia ideoita. Mutta, tässäpä tulee reseptiä, on muuten helppo ja nopea...
Meillä oli broilerin maustamattomia fileitä, kuutioitiin ne ja kypsennettiin pannulla. Siinä sivussa valmistui riisi. Blenderiin heitimme sipulia (2 pientä), valkosipulia (4 kynttä), tuoretta korianteria (yksi ruukku, jätä vähän koristeluun), tuoretta chiliä (yksi on aika jees), raastettua inkivääriä (n. 2 cm), kurkumaa, currya, savupaprikaa ja sitruunanmehua, pikkuisen lorautettiin öljyäkin. Näistä surautettiin kastike ja lisättiin se porisemaan kypsien broilereiden päälle. Maku pyöristettiin kookosmaidolla sekä lurauksella hunajaa. Suolaa, pippuria ja annettiin porista ehkä sellaiset 15 minuuttia.
Tadaa! Pääsin myös kokeilemaan stanssia, jonka löysin jostain alelaarista. Annoksesta tuli heti juhlavampi ;) Päälle vielä tuoretta korianteria ja makumatka on valmis. Kastike tuntui ensin todella tuliselta, mutta kookosmaito sekä jogurtti pyöristivät maut kivasti. Tähän kävisi lisäksi täysjyvätortillat, joita voisi dippailla kastikkeeseen sekä jogurttiin. Meni kyllä näinkin. Ai että. Tämä käy myös kevyempäänkin ruokavalioon, mekin käytimme kevyttä kookosmaitoa. Maussa ei mielestäni ole mitään eroa tuohon normaalirasvaiseen kookosmaitoon verrattuna, varsinkaan näin kypsennettynä. Suosittelen kokeilemaan!
4.3.2014
Taidenäyttelystä.
Pitkäaikainen unelmani kävi toteen viikonloppuna. Olen opiskeluajoista saakka haaveillut omasta taidenäyttelystä ja tosiaan viime lauantaiaamuna kävin viemässä tauluni ravintola King´s Crowniin maaliskuun ajaksi. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, tiet olivat kuivat ja kevään tuntua oli ilmassa. Minulla oli mieli korkealla. Kaiken sen suunnittelun ja säätämisen jälkeen lapsoseni pääsivät vihdoin esille.
Taidenäyttelyni yhteydessä on myös järjestämäni hyväntekeväisyystapahtuma, jossa keräämme varoja KYS:n lapsipotilaille. Lahjoitan myös yhden tauluni huutokaupattavaksi. Jos liikut Kuopiossa, niin suosittelen samalla piipahtamaan King´s Crownissa ja nauttimaan ravintolassa tarjoiltavan hyväntekeväisyysmenun. Menun hinta on 35 € ja siitä menee 10 % hyväntekeväisyyteen. Ravintolassa on myös myynnissä taiteilijatarvikkeita, jotka viedään huhtikuun alussa lapsille.
Tässä vielä hieman kuvia näyttelytilasta.

Tämä taulu on huutokaupattavana. Toivottavasti nyt yritykset ja yksityiset huomioisivat tämän... ;)
Kuvien ottaminen oli melko haastavaa, koska päivä oli niin aurinkoinen. Näistä tauluista huomaa hyvin, miten valo paistaa niiden takaa. Joissain kohdissa öljyväriä on ohuempi kerros, joten kangas on luonnollisesti siltä kohdalta läpikuultavampi. Näyttää siltä, että taulu on tulessa.
Nyt sitten odotellaan mitä tuleva kuukausi tuo tullessaan. Onneksi pahin jännitys on nyt ohi ja näyttely on pystytetty ja hieman kuplivan vaikutuksen alaisena myös avattu.

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)