Jos joskus matkustat Portugaliin, niin tämä kohde kuuluu niihin must see -juttuihin.
UNESCON suojelukohde, upea Sintra sijaitsee noin puolen tunnin junamatkan päässä Lissabonista. Junalla matkustaminen on muuten Portugalissa todella edullista ja Lissabonin lähellä on paljon hienoja kohteita, joissa kannattaa vierailla ja hyödyntää tätä edullista matkustustapaa! Saapuessamme aamupäivällä Sintraan, juna-aseman ulkopuolella meitä odotti bussi, joka vei meidät mutkittelevaa tietä pitkin vuoren huipulle. Siellä sijaitsi meidän vierailukohteemme Palacio da Pena (tiedän, nimi on hieman huvittava, Penan palatsi), Castelo dos Mouros (ihastelimme ulkopuolelta) sekä upea upea kuningattaren puutarha. Matka huipulle on oikeasti pitkä, jyrkkä ja mutkainen, joten hurjasta kyydistä huolimatta suosittelen ehdottomasti käyttämään bussia.
UNESCON suojelukohde, upea Sintra sijaitsee noin puolen tunnin junamatkan päässä Lissabonista. Junalla matkustaminen on muuten Portugalissa todella edullista ja Lissabonin lähellä on paljon hienoja kohteita, joissa kannattaa vierailla ja hyödyntää tätä edullista matkustustapaa! Saapuessamme aamupäivällä Sintraan, juna-aseman ulkopuolella meitä odotti bussi, joka vei meidät mutkittelevaa tietä pitkin vuoren huipulle. Siellä sijaitsi meidän vierailukohteemme Palacio da Pena (tiedän, nimi on hieman huvittava, Penan palatsi), Castelo dos Mouros (ihastelimme ulkopuolelta) sekä upea upea kuningattaren puutarha. Matka huipulle on oikeasti pitkä, jyrkkä ja mutkainen, joten hurjasta kyydistä huolimatta suosittelen ehdottomasti käyttämään bussia.
Ilmastonmuutos oli meille kyllä aika
shokki. Kun hyppäsimme bussista, kylmä tuuli nosteli ihokarvat pystyyn.
Muut kanssamatkustajat kaivoivat tuulitakkeja repusta, itse hytisin
pikkumekossa. Ei sitten tullut mieleen ottaa pitkähihasta mukaan... ei. Menimme
siis sisämaahan 25 kilometriä ja asteita tippui valehtelematta ainakin kymmenen. Tätä kaikkea kruunasi vielä kunnon tuulenpuuskat ja pilvinen sää, kuvistakin huomaa kuinka utuista vuorella oli.
Yritimme olla ajattelematta asiaa ja fiksuina ostimme liput, jotka
oikeuttivat myös vierailuun linnan sisällä. Pienistä remonteista
huolimatta (niin julkisivussa, kuin sisälläkin) linna oli upea,
ulkopuolelta vielä satumaisempi! Positiivinen yllätys oli, että linnan sisällä sai kuvata. Ensin menimme siis
kiertelemään linnan huoneissa ja sopivasti kierroksen jälkeen aurinko alkoi "lämmittämään" ja lähdimme kävelemään vuoren huippua kohti.
Huipulla
tuulee ja niin tuuli täälläkin. Itse makasin mahallani kivien päällä ja
räpsin kuvia linnasta armottoman tuulen nostellessa helmoja ja viheltäessä korvissa.
Jälkeenpäin ajateltuna, onneksi menimme huipulle, niin kauniita kuvia
sain otettua. Huipulta lähdimme kävelemään alaspäin ja kuljimme
kuningattaren puutarhan läpi. Kerrotaan, että kuningatar toi muualta
harvinaisia palmuja, saniaisia ja muita kasveja puutarhaansa.
Kaunistahan siellä oli, kauniita istutuksia "metsän" siimeksessä. Puutarhasta löytyi myös
sorsille rakennettu oma torni "Duck house", sekä useita lampia, joissa uiskenteli valkoisia ja mustia joutsenia.
Laskeuduttuamme
tämän kauniin puutarhan läpi takaisin lähtöpisteeseen, hyppäsimme
samaiseen bussiin, jolla tulimmekin (lippu käy molempiin suuntiin) ja
huristelimme alas Sintran kaupunkiin. Kiertelimme hetken ympäri
kaupunkia, kävimme pienellä lounaalla ja lähdimme tästä kaikesta huumaantuneena kohti helteistä Lissabonia.
Värikästä, satumaista, mystistä, kaunista, romanttista... Sintra.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti