Blogini on siirtynyt!

Tervetuloa uudelle sivustolleni:

www.noorasvard.com

Valittamisesta.

Katsoin eilen Enbuske & Linnanahde Crewtä ja kyllä taas tuli muistutus siitä, että miksi ei pitäisi valittaa pikkumaisista asioista. Ohjelmassa haastateltiin Pekka Hyysaloa, kaikki varmasti tietävät hänen tarinansa. Häntä katsellessani oman elämäni vastoinkäymiset alkoivat tuntumaan ihan naurettavan pieniltä. Olisikohan pieni itsetutkiskelun paikka?

En siis enää valita kaamoksesta enkä siitä, että nämäkin valokuvat ovat ihan pimeitä ja rakeisia. Se on muuten ihan hassu juttu, miten taulut ovat näissä kuvissa aika erinäköisiä, kuin luonnossa. Jotenkin paljon "kovemmilta". Moni asiakaskin on tästä minulle sanonut. En ehkä osaa vangita taulujen "pehmeää sielua" kuviin? :) Yritän saada napattua viikonloppuna vähän paremmat kuvat näistä molemmista.

Niin ja tulihan se perjantai vihdoin (lumisateen kera)! Meillä on tiedossa rattoisa puusavotta kinosten keskellä, jesjes! Huomaatteko pienen sarkasmin? Tänne siis tuli pieni lumikerros, joka luultavasti sulaa jo huomiseen mennessä pois... :) Mutta, onpahan sitten jotain, millä pitää mökkiä lämpimänä läpi talven ja ensiviikolla asennettavat ilmalämpöpumputkin pääsevät tosi toimiin. Saavat ihan urakalla pöhistä lämmintä ilmaa yläkertaan asti.

Reipasta viikonloppua!

Koomaa ja kaamosta.

Otsikosta poiketen päätin samalla esitellä tämän klassikon. Toisaalta, se ei kyllä suuremmin esittelyjä kaipaa. Tilasin String -hyllyn alunperin keittiöön maustehyllyksi, mutta se oli kuitenkin hieman liian iso sille tarkoitetulle paikalle. Onni onnettomuudessa, koska hylly löysi paikkansa työhuoneesta. Sain vihdoin kaikki mauttomat matkamuistoni yhdelle hyllylle... Tulin siis kaapista ulos ja paljastin heikouteni jääkaappimagneeteihin ja turistikrääsään. ;) Nyt varmasti ansaitsen vuoden sisustaja -tittelin?

Tämä marraskuu on kyllä ihan... sieltä. Aamulla töihin lähtiessä on pimeää ja kotiin tullessa sama juttu. Alkuviikon myrskyt ja sateet vetivät tahtomattani mieltä matalaksi. Ei tuoksukynttilät, varpaiden lakkailut ja kasvonaamiot käyneet edes mielessä, vaikka ympärillä toitotetaan niiden positiivisesta vaikutuksesta näin kaamoksen keskellä. Pah, sanon minä. Uli uli ja vali vali. No pakko myöntää, että pitkä juoksulenkki tihkusateessa ja sen päälle saunominen virkisti mieltä. Itselleni lääke kaamokseen löytyy siis liikunnasta.

Onneksi tänään oli maa valkoisena ja huomiseksi luvattiin lisää lunta! Alan siis hiljalleen heräilemään koomasta. Jospa saisin viikonloppuna kaivettua kamerankin esille ihan valoisan aikaan? Tästäkin asiasta voisin ulista ja valittaa, mutta jätetään se muille. Minä taidan keskittyä seuraavien kuukausien ajaksi kuvaamaan pelkkiä kynttilöitä...

Kiitos ja anteeksi. En minä aina valita, nyt vaan ihan vähän. Pus pus, kivaa torstaita!

Valoa nurkassa.

Täytyy myöntää, että olen melko kehno kaikissa juhlapyhiin liittyvissä jutuissa. En koristele kotia mitenkään, milloinkaan. Jouluisin olemme olleet reissussa ja en oikein näe mitään ideaa ostaa tavaraa, joka pitää kerätä parin viikon kuluttua piiloon takaisin varastoon. Siksi tykkään viritellä kotiin ajattomia juttuja, kuten tämä heinäseiväs/iänikuisen vanhat valopallot -kombo. Meidän varastossa on useampi heinäseiväs ja olenkin niistä ideoinut vaikka mitä, toteutus on tosin vielä ajatuksen tasolla. Itseni tuntien, tämä DIY-kausivalo tulee olemaan tässä nurkassa vielä ensi kesänäkin. Heh.

Kivaa viikonloppua, tänne on luvattu mahtavaa auringonpaistetta! Ainakin lauantaina pitää paistaa, koska meillä on juhlat! :)

Kuka määrää sarvien paikan?

Siellä ne nyt komeilevat, sarvet. Eikö ole aika röyhkeät? :) Minua ihan naurattaa, koska ne jotka tuntevat meitä yhtään, tietävät että kumpikaan meistä ei voi sietää mitään metsästykseen liittyvää. Eli ne jotka eivät tunne, saattavat kysyä, että ammuitko ihan itse? No en, hyi! :) Mieheni halusi sarvet tuollaiseen puulätkään kiinni ja olohuoneen seinälle. Minä halusin ne mahdollisimman lähelle takkaa, joten yhteistuumin ruuvattiin sarvet seinään. Näin meillä hommat etenee, tiiminä.

Täällä oli alkuviikosta hieman kaamosväsymystä ilmassa tai jos rehellisiä ollaan, niin uneliaaseen olotilaan saattoi vaikuttaa Helsingissä vietetyt synttärit. Pyörähdettiin ihan kokonainen yö etelässä ja täytyy myöntää, että kyllä se vanhuus alkaa painaa, kun ei näistä bileistä enää toivu entiseen tahtiin... ;)

Tulevana viikonloppuna onkin seuraavat syntymäpäivät tiedossa. Eilen viimeksi soiteltiin sankarin kanssa ja hän totesi, että "Eihän tässä ole hassumpi olla, vaikka ikää onkin jo yhdeksän ja nolla." Mummini täyttää 90-vuotta ja päätimme yhdessä siskoni kanssa järjestää pienimuotoiset juhlat. Hyvää ruokaa, rakkaimmat pöydän ympärillä ja tietysti täytekakku, ei kai sitä muuta tarvitse.

Pientä stressiä kyllä pukkaa, koska joukkoon mahtuu erikoisruokavalioita ja olenkin tässä pari viikkoa suunnitellut gluteenittomia ruokia. Päätin, että teen sellaisia ruokia ja leipomuksia, joita kaikki voivat syödä huoletta. Pitäkää peukkuja, en ole ikinä leiponut mitään gluteenittomista jauhoista. Mummikin oli kantanut kortensa kekoon ja hän kertoi leiponeensa gluteenittomia Hanna-tädin kakkuja. Eikö ole hellyyttävää? Minun rakas 90-vuotias mummini jaksaa vielä opetella uusia asioita, en kestä, snif. :) Jos mummini onnistui leipomuksissa, niin kai minunkin pitäisi...? Kääk.

Helppo DIY - ompeluohje irroitettavaan tyynynpäälliseen

Tittidii! Niin kuin kerroin eilen, sain omasta mielestäni loistoidean. Siinä ompelun lomassa mietin, olisiko tällaisista ohjeista jollekin hyötyä. Olen elämäni aikana ommellut niin paljon, että tällaiset yksinkertaiset jutut ovat itselleni päivänselviä. Toivottavasti siis joku vähemmän ommellut saa tästä kipinän kaivaa ompelukoneen esille.

Hypistelen usein valmiita tyynynpäällisiä, mutta en kuitenkaan halua a) maksaa ylihintaa kangaspalasta b) samanlaisia kuin kaikilla muilla. Tässä siis ohje irroitettaviin tyynynpäällisiin by Nårppa. Olen todella, todella laiska ompelemaan vetoketjuja tai nappeja tyynynpäällisiin ja siksi olenkin ommellut ne vuosikausia ilman niitä. Tämä ideahan ei ole mikään uusi, mutta se on helppo ja toimiva.

Ennen ompelua kangas kannattaa kutistaa, eli kastella, varsinkin jos kyseessä on puuvilla tai pellava. Toki voit myös ommella astetta suuremman päällisen, joka sitten kutistuu oikeaan kokoon ensimmäisessä pesussa. Ohje on mitoitettu 40 cm x 40 cm kokoiseen tyynyyn. Tämä siksi, koska minulta sattui löytymään sellainen tyyny varastosta :)

Tämä ohje on ihan maalaisjärjellä toteutettu, eli en ole käyttänyt ammattisanastoa (koska en tiedä sitä).

Mutta sitten asiaan, ota ensin ompelukone sekä silitysrauta ja -lauta esille!

Päärmää ensin kankaan lyhyet sivut nurjalle puolelle, eli käännä 1 cm ja vielä 1 cm, tikkaa reunasta. Kuvassa kankaan nurjat puolet ovat vastakkain. Minulla kankaana on pala pellavaa, löytö palakorista parilla eurolla. Jos haluat, voit silittää ja neulata päärmeet ennen ompelua, minä ompelin silittämättä ja neulaamatta. Olen elämäni aikana ommellut satoja verhoja ja tyynynpäällisiä, joten tällaiset päärmeet menevät vaikka silmät ummessa. :)

Taita kangas kuvan mukaisesti oikeat puolet vastakkain. Kangas menee päällekkäin 15 cm matkalta. Mittaa huolellisesti, että ylä- ja alareuna ovat molemmat 45 cm ja neulaa ne ennen ompelemista. Itselläni on tapana silittää taitteet valmiiksi, kuten ylemmästä kuvasta näkyy.

Päällisen leveys on 45 cm ja kun ompelet ylä- ja alareunan, niin päällisen valmis korkeus on 45 cm. 

Kun saumat ovat ommeltu, leikkaa jokaisesta kulmasta pieni pala pois. Tässä kannattaa olla tarkka, ettei nipsaise vahingossa ommelta.

Käännä päällinen ympäri ja silitä ylä- ja alareunan saumat. Kulmat saat kauniisti teräväksi työntämällä niitä varovasti nurjalta puolelta saksien kärjillä tai turvallisemmin neulepuikoilla. Päällisen pitäisi näyttää nyt tältä.

Naurattaa tämä minun vanha tyyny, reppana vähän muotopuoli :) Mutta ei anneta sen häiritä. Tarkista viimeistään tässä vaiheessa, että päällinen on 45 cm x 45 cm. Kuten huomaat, päällinen on hieman isompi, kuin tyyny, se on ihan tarkoituksella koska....

...seuraavaksi ompelemme päälliseen "heltat". Tikkaa ommel päällisen ympäri 2,5 cm päähän reunoista. Jos sinun on hankala ommella suoraan tai tuo leveän reunan hahmottaminen on hankalaa, niin voit teipata maalarinteipin 2,5 cm päähän ompelukoneen runkoon neulan oikealle puolelle. Näin voit seurata teippiä ja ommel menee varmasti suoraan.

Pujota tyyny sisälle ja tadaa, valmis! Heräsikö kysymyksiä?

Hiirulainen.

Minun täytyy myöntää, että olen todella arka värien käyttäjä ja tämä koskee niin sisustusta kuin vaatetustakin. Kesällä ehkä innostun väreistä enemmän, mutta näin talven kynnyksellä olen yksi harmaa hiirulainen koko likka. Kodissammekin on vielä värit hieman hakusessa. En ole oikein ehtinyt/jaksanut paneutua sisustuksen sävyihin sen tarkemmin. Ihastelen värikkäitä, mutta samalla harmoonisia koteja ja mietin, miten ihmeessä ne sen tekevät. Minä kun nyt en muutenkaan ole mikään sisustaja. :) 

Ompelin kuitenkin muutaman uuden tyynynpäällisen sohvallemme. Entiset olivat jo niin kulahtaneet, että ajattelin näiden vähän piristävän ilmettä, edes hetkellisesti. Kangaskaupasta tarttui mukaan villakangasta, joka oli oikeasti takkikangasta. Pienenä vinkkinä muuten, joskus kannattaa vierailla myös siellä asustekangaspuolellakin. Saksin myös vanhat paneeliverhot, jotka olivat 100 % pellavaa, nyt ne saivat uuden elämän tyynyinä. Tämä on tätä minun tapaani kierrättää. Tuo mustavalkoinen tyyny on muuten ommeltu aikoinaan ylijääneistä kangastilkuista.

Seuraavaksi ajattelin alkaa etsimään uusia sävyjä kotiimme. Minua jotenkin viehättää tuollainen "lehtivihreä" vai smaragdinvihreä, niin kuin nuo kasvin lehdet. Toinen mikä innostaa on vuoden 2015 väriksikin kerrottu kuparinoranssi. Materiaalina minua viehättää oikein paksu sametti, saa nähdä löytyykö pikkukaupungistamme moista.

Niin muuten! Sain omasta mielestäni loistoidean tuossa ommellessani, huomenna siitä lisää. :)